Kohtaus tuntuu vieläkin ajankohtaiselta.

Katri Vala kuvasi tilanteen pakinassaan ”Ihmissuvun barbaarinen kausi” nimimerkillä Pecka veljensä Erkki Valan toimittamassa aikakauslehdessä Tulenkantajat nro 22, 1934. Pakinassa esiintyy neljävuotias veljenpoika Klaus. Postuumisti julkaisemassaan omaelämäkerrassa Montparnassen juhlasekoitus (2004) matemaatikkoprofessori Klaus Vala kertoo tarinan omin sanoin.

Mietin nyt mitä kaikkea olen kuvannut epätarkasti tai vääristellen… Pakinassa Katri Vala myöntää: ”seurusteluni oli aluksi jossakin määrin huolimatonta, kenties hiukan kärsimätöntäkin: tutkin paraikaa mielenkiintoista esteettistä artikkelia, kun tämä nuori henkilö ’häiritsi’ minua.” Suomen Kuvalehden sijaan hän saattoikin lukea Nuorta Voimaa. Pehmensin tylyä mielikuvaa hellyydenosoituksilla, joita ei ehkä ollutkaan. Pakinassaan Katri Vala yrittää lohduttaa lasta vaihtamalla puheenaihetta Aladdinin taikalamppuun. Häntä harmittaa töksäytys pyöveleistä ja pään poikki hakkaamisesta, mutta toisaalta haluaa pitää periaatteestaan kiinni: lapselle ei valehdella maailmasta, jossa hänen on aikuiseksi kasvettava.